No onhan se, kun me molemmat olemme toipuneet flunssasta! Kyllä se on kestänyt tosi kauan, mutta kyllä luottamus paranemiseen on ollut kova ainakin itselläni. Ja nyt, kun voin puhua äidin kanssa puhelimessa, sekin on tuntunut todella hyvältä. Toivottavasti iloa riittää myös ensi viikolla!
Olihan tämä reissu todella upea! Kolinkissa oli todella iso muutos puunkaadon jäljiltä, mutta muuten pihapiiri ja rakennukset olivat kutakuinkin samanlaiset. Kaiken lisäksi pääsin morjenstamaan Niklasta ja Adaa sekä heidän upeita kissojaan. Kissat pyörivät minun ja Mikan tavaroiden ympärillä, Mikan kenkä oli kunnossa, Katit menivät peräkanaa, se oli tosi mukavaa!
Kommentit
Lähetä kommentti