Onhan minulla paljon mukavia muistoja ajasta, jonka pikkuserkkuni Mika oli kanssani. En ole yhtään unohtanut tätä aikaa. Monesti sain tehtäviä, jotka minun piti saada tehtyä, se oli todella mukavaa. Aina tehtävää antaessaan Mika kysyi onko minulla kysyttävää. Yleensä minulle ei jäänyt mitään epäselvyyttä siitä, mitä minun pitää tehdä. Lokakuussa 2025 olin pihatöissä Mikan luona, se tuntui luontevalta, kun olin ollut aiemminkin pihatöissä mukana. Eikä minua haitannut edes tiukka ohjeistus, jota sain, minusta se tuntui todella hyvältä, ilman sitä en olisi tiennyt, mihin minun pitää seuraavaksi mennä. Mutta hyvä fiilis jäi jokaisesta ohjeesta!
Olihan tämä reissu todella upea! Kolinkissa oli todella iso muutos puunkaadon jäljiltä, mutta muuten pihapiiri ja rakennukset olivat kutakuinkin samanlaiset. Kaiken lisäksi pääsin morjenstamaan Niklasta ja Adaa sekä heidän upeita kissojaan. Kissat pyörivät minun ja Mikan tavaroiden ympärillä, Mikan kenkä oli kunnossa, Katit menivät peräkanaa, se oli tosi mukavaa!
Kommentit
Lähetä kommentti